lauantai 13. elokuuta 2011

Kyllästynyt

Yksinäisyys mua vainoi,
oli mulla liikaa haavoi...
Etsää mua ymmärtänyt,
mutten sua tarvinnut...
Tahdoin selittää,
mutta olettaa,
on sun tapa toimii...
Se mua vähän tympii...
Mä en oo mä,
vaan joku aevan muu...
eikä kukaan mua tajuu...
Kaikki se vaipui...
Älä tee,
älä siis mee...
Mä sua tarviin...
näihin mun arpiin...
En minä mee,
mutta tee sä mitä sun tarvii...
''Anna anteeks nää kaikki hetket vaikeet''
Minä koskaan myönnä en''
Minä sinua tarvitsen''
älä mee ,
älä sitä mulle tee...
Nyt uneen uppoen ,
mä sua tarvitsen...

Jälleen äsken kirjoitin , jotain suustani ulos sain tosin paperille , tiedetään oli huono mut siin on mun tunteet...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti